Pohtimista

Muistoissani.

Huomenta ystävät. Mikähän lie, kun herätyttää jo viideltä. Varmaan se, kun mieheni alkaa valmistautua töihin lähtöön. Illalla sitä on jo yhdeksän aikaan untenmailla tai sitten nukun päikkärit. Verenpaine oli hienoissa lukemissa 124/83. Pulssikin 73. Alkaa varmaan lääkitys vaikuttaa. On kyllä pirteä olokin.

Eilen soitti poikani ja pyysi meikki-pesuaine-esittelyyn keskiviikkona klo 18.00. Onhan sinne matkaa nelisenkymmentä kilometriä, mutta otin kuitenkin kutsun vastaan. Muistan itse, kuinka nuorempana annoin esitteliöille kotini käyttöön ja kutsuin vieraita. Kyllä suututti, jos joku ei halunnut tulla. Nyt menen jokaikiselle kutsulle, jos vain olen voimissani eikä muuta akuuttia ole. Eihän siellä tarvitse tilata mitään, jos ei halua.

Vieläkin ajatteluttaa nuo eläkekeskustelut. Itse olen töissä osastosihteerinä sairaalassa, jossa potilaina ovat suurimmaksi osaksi vanhuksia. Oma äitikin oli osastohoidossa puoli vuotta ennen kuolemaansa ja nukkui pois sukankudin käsissään. Hän sai ylilääkärin luvalla pitää omia juttujaan siellä kuten neulomukset ja piirrustustarvikkeet. Kuinka olisi ihanaa, jos kaikki vanhukset voisivat ottaa osaa viriketoimintaan. Itselläni on suunnitelmat eläkepäiville (jos pysyn terveenä). Suunnittelen itseäni vapaaehtoistyöhön palveluasumiseen, vanhainkotiin, tai sairaalaan. Minullahan on suuri askartelu- ja lankavarasto. Lisää ostomaniassa hankin aina silloin tällöin. (Minun mielestäni suuri, toisten mielestä ehkä pieni). Miten voisin eläkkeellä ollessani hyödyntää näitä varastoja. No, ajattelin että voisin pitää viriketunteja vanhuksille, ehkä pari kertaa viikossa 1 - 3 tuntia. Siellä vanhukset voisivat jatkaa kädentaitojaan, mitä kotona ollessa ovat tehneet ja toteuttaneet. Ajattelen näin, että laittaisin kyselyn vanhuksille tai heidän omaisilleen, mitä taitoja vanhus hallitsee ja minkälaista viriketoimintaa yleensä vanhus tahtoisi. Itse mietiskelen näin, askartelua eri materiaaleilla, neulomista, virkkaamista, musiikkihetkiä (mulla laulu 6 :-)). Tunnen kyllä nuotiston ja varmaan osaisin pianolla soittaa jotakin sekä nokkahuilulla, uruilla yms. Nuoruudessani soitinkin aika paljon. Vanhuksille voisi tarjota myös yhteisiä muistelo hetkiä ja ulkoilua. Virikkeitähän on mahdottomasti, mutta vapaaehtoisista se on monta kertaa kiinni. En oikein usko, että eläkeiän saavutettuani jäsin ihan laakerille lepäämään.

TAHDON OLLA MENOSSA MUKANA :)

Mukavaa tiistaita.