perjantai 10. syyskuuta 2010

Tulipalon alku

Oli meillä viime viikonloppuna, lauantaita vasten yöllä. Mieheni meni yöllä minun kuorsausta pakoon alakertaan aikomuksena nukkua sohvalla. Hänen nenäänsä tuli valtava sähkön haju. Mies herätti minut. Valot läpättivät ja loistivat ihmeen kirkkaasti. Mies sanoi, että täytyy olla ylivirtaa. Menin takaisin yläkertaan, mutta mies hälytti minut taas alas. Katonrajasta tuli savua. Äkkiä Rosanna ja Renja ylös ja vaatteet kainalossa ulos. Mies hälytti palokunnan. Palokunta tarkisti kaikki paikat ja otti pääsulakkeet pois. Me tyttöjen ja koirien kanssa odottelimme autossa istuen pari tuntia. Lopulta saimme luvan tulla sisälle. Tuuletukset olivat päällä koko yön ja nukkua ei saanut. Aamulla oli 5 astetta lämmintä sisällä. Soitettiin sähkömies, joka totesi, että sähkölaitoksen vika. Meille tuli virtaa yli 360 amppeeria. Koko päivän sähkölaitoksen miehet tekivät töitä ja totesivat että 0-johto oli katkennut. Meiltä suli lamppuja ja pistorasioita. Skanneri särkyi sekä tietokone ja moduuli meni mykäksi. Keskuspölynimuri särkyi myös sekä yksi patteri. Sähkölaitos lupasi korvata vahingot. Nyt odottelen vielä skanneria. Keskuspölynimurille etsitään myös korjaajaa. Tietokone on nyt kunnossa.

Että kaikkea sitä sattuu.... Olen ollut hyvin väsynnyt tuon revohkan jälkeen.

Mukavaa viikonloppua kaikille ystäville.

3 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Hyvänen aika! Enkelit olleet matkassa mukana, kun teillä on havahduttu!

Anonyymi kirjoitti...

Hei Pirjo. Olipas kamala uutinen. Onneksi selvisitte säikähdyksellä ja pienillä vaurioilla. Olet ajatuksissani. -SNY-

Pike kirjoitti...

Voi apua - tulipalo on oma pelkoni, se on niin salakavala. Onneksi selvisitte säikähdyksellä!